Metsien puolesta UKK
1. Ketkä ovat tämän aloitteen tekijät?
Aloitteen taustalla on joukko Suomen metsäluonnon tilasta syvästi huolestuneita ihmisiä. Lakitekstejä on ollut kirjoittamassa tai kommentoimassa useita professoritasoisia asiantuntijoita. Kampanjan ovat toteuttaneet yksityiset henkilöt yhteistyössä aloitetta tukevien luonto- ja ympäristöjärjestöjen ihmisten kanssa. Kaikki aloitteen tekijät, sen yhteyshenkilöt ja kampanjasta vastaavat ihmiset ovat itse valinneet, haluavatko olla näkyvästi esillä julkisuudessa aloitteen tiimoilta. Useimmat ovat valinneet anonymiteetin välttääkseen maalittamisen.
2. Miten tämä vaikuttaa minuun metsänomistajana?
Metsänomistajalla on hallussaan elävää luontoa, jonka vaalimisessa hänellä on omistusoikeuteen pohjautuva erityisasema. Laki tekee näkyväksi metsänomistajan vastuun metsäekosysteemin säilyttämisestä ja auttaa vaalimaan sitä myös silloin, kun metsä on talouskäytössä. Laki velvoittaa metsänomistajan pitämään huolta siitä, ettei metsän talouskäyttö aiheuta luonnolle liian suurta haittaa ja siten heikennä metsätalouden harjoittamisen perustaa. Laki turvaa metsätalouden jatkumisen biologiset edellytykset. Lisäksi se vahvistaa metsätalouden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
3. Pakkosuojellaanko metsät?
Ei. Suomen laissa on voimakas yksityisomaisuuden suoja, joka estää sellaiset pakkotoimet. Suojelu perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen.
4. Saako yksityisomaisuuden käyttöä rajoittaa näin voimakkaasti?
Suomessa omaisuuden käyttöä voidaan rajoittaa perustuslain puitteissa silloin, kun se on yhteiskunnalle tarpeellista, ja se on hyvin perusteltua. Maanomistusta rajoitetaan jo nyt. Esimerkiksi kaatopaikkaa ei omistamalleen tontille saa perustaa. Tässä lakiesityksessä haitan rajoittamisen perustana on ekosysteemin turvaaminen: luontokadon pysäyttäminen ja metsän hiilensidonnan takaaminen.
5. Saanko enää myydä puuta metsästäni?
Kyllä saat.
6. Saanko kerätä polttopuuta metsästäni?
Kyllä saat. Pienimuotoisesta kotitarvepuun korjuusta ei tarvitse edes tehdä metsänkäsittelyilmoitusta.
7. Kielletäänkö kaikki avohakkuut?
Ei. Avohakkuu tulee luvanvaraiseksi metsänkäsittelytavaksi silloin, kun se on perusteltua aikaisemmin heikennetyn elinympäristön ennallistamiseksi ja metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
8. Luuletteko, että tämä on kannattavaa metsänhoitoa?
Valtaosa suomalaisista ja pohjoismaisista jatkuvasti puustoista ja jaksollista metsänkäsittelyä vertailevista tutkimuksista koskee puuntuotantomäärää, ei metsänkäsittelyn taloudellista tulosta. Mahdollisimman suuri puuntuotannon määrä voi olla edullista puun ostajalle, mutta sen tavoittelu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavinta maanomistajan eli puun tuottajan eikä myöskään puun tuottajien ja ostajien yhteenlasketun taloudellisen tuloksen eli kansantalouden näkökulmasta. Jatkuvasti puustoisen metsänkäsittelyn eli jatkuvan kasvatuksen on todettu tutkimuksissa olevan metsänomistajalle usein taloudellisempaa kuin jaksollisen. Tämä perustuu siihen, että kalliita metsänkäsittelytoimia (maan muokkaukset, taimikon istutukset ja käsittelyt, toistuvat harvennukset) ei tarvita, vaan hyödynnetään metsän luontaista ja ilmaista uudistumista. Puusta saadaan parempi hinta, kun sitä ei missään vaiheessa myydä alamittaisina. Hyvin suurella korkokannalla kasvamaan jätetään ainoastaan puita, jolla ei ole välitöntä myyntiarvoa. Tämä takaa positiivisen nykyarvon kaikilla korkokannoilla. Näin puuraaka-aineen hinta markkinoilla nousee, ja sen teollisuudelle edullinen halpuuttaminen loppuu. Tuottoa metsänomistajalle tulee tasaisesti 20 vuoden välein.
9. Miten laki auttaa pysäyttämään luontokadon?
Metsälainsäädännöllä asetetaan rajat, joiden puitteissa metsäluontoa on luvallista taloudellisesti hyödyntää. Metsäkatoa (metsäpinta-alan pienentämistä ja metsien pirstomista) voidaan torjua säätelemällä metsien hävittämistä yhdyskuntarakentamisen alta. Tärkeä keino luontokadon eli luonnon biologisen runsauden ja monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseen on vähentää lakisääteisesti metsänkäsittelyjen määrää, voimakkuutta ja ajankohtaa. Kaikki käsittelyt aiheuttavat häiriötilan metsäekosysteemiin, myös jatkuvan kasvatuksen käsittelyt. Tässä lakiehdotuksessa käsittelyjen metsäluonnolle aiheuttama haitta on minimoitu. Käsittelyt on määritelty tehtäviksi niin, etteivät elinympäristöt muutu metsälajeille elinkelvottomiksi. Monet uhanalaiset eliölajit voivat elää vain tietyn tyyppisessä elinympäristössä. Näitä ovat ns. metsälakikohteiksi määritellyt avainbiotoopit, joita talouskäytössäkin olevissa metsissä vaalitaan jättämällä ne rauhaan. Käsillä olevassa lakiehdotuksessa uusia, uhanalaisille lajeille tärkeitä ja harvinaistuvia avainbiotooppeja on otettu mukaan metsälakikohteiden luetteloon. Suurin yksittäinen metsälajien uhanalaistumista aiheuttava tekijä on kuolleiden ja eriasteisesti lahonneiden vähäinen määrä talouskäytössä olevissa metsissä. Tärkein muutos nykyisin voimassa oleviin lakeihin on varovaisuusperiaatteen ja kaskadiperiaatteen (raaka-aineiden käytön asettaminen tärkeysjärjestykseen resurssitehokkuuden aikaansaamiseksi) soveltaminen säädöstekstissä.
10. Miten laki auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta?
Pohjoisen havuvyöhykkeen metsät ovat ihmiskunnalle korvaamaton apu ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat ilmakehästä kasvihuonekaasuja.
Tiukatkaan päästövähennykset yksin eivät riitä, vaan tarvitsemme metsien apua, jotta maapallo säilyisi ihmisillekin elinkelpoisena. Lain avulla voidaan vähentää hakkuiden määrää, jolloin puuston ja maaperän hiilivarastot säilyvät paremmin. Nuorten puiden annetaan myös kasvaa rauhassa hiilinieluiksi ja kuolleita puita jätetään metsään runsaasti hiiltä varastoimaan. Jatkuvasti puustoiset metsät ovat suurempi hiilinielu kuin jaksollisesti käsitellyt, sillä avohakkuuala säilyy hiilen lähteenä vähintään 30 vuotta ja sille istutettu taimikko muuttuu hiilen lähteestä hiilinieluksi 20 vuoden iässä. Avohakkuuala on myös metaanin ja typpidioksidin lähde, ja maanmuokkaus pahentaa tilannetta. Näistä toimista luopuminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
11. Entä hakkuurästit? En ole hoitanut metsääni, ja Metsäkeskuksesta soitettiin, että se on uudistuskypsää.
Metsää ei tarvitse käsitellä ollenkaan, ellei siitä halua rahaa. Jos lakiehdotus toteutuu, voit lain nojalla tilata metsäkiinteistöllesi luontoarvokartoituksen. Jos kartoituksessa löytyy uhanalaisia lajeja tai elinympäristöjä, sinulla on oikeus saada korvausta metsän suojelusta. Muussa tapauksessa voit tehdä Metsäkeskuksen neuvojan kanssa metsäsuunnitelman, joka painottuu hiilensidontaan. Tällöin saat joka kymmenes vuosi korvausta metsän lisäisestä hiilensidonnasta, vaikka et tekisi siellä mitään.
12. Tuhoaako tällainen metsälaki teollisuuden työpaikat?
Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä. On totta, että laki vähentää metsästä korjattavan puuraaka-aineen määrää. Teollisuuden investointituet pitää suunnata niin, että jatkossa keskityttäisiin korkeamman jalostusasteen lopputuotteiden valmistamiseen. Puurakentamista ja sahateollisuutta on lisättävä, massateollisuutta eli sellunkeittoa vähennettävä. Tämä on myös kansantalouden näkökulmasta järkevää, koska puusta valmistettavien tuotteiden arvo on silloin korkeampi. Selluteollisuuden työpaikat vähenevät, mutta uusia avautuu muille metsästä raaka-ainetta käyttäville teollisuuden aloille.
13. Miksi harvennuksia halutaan vähentää? Eivätkö juuri ne auta puuta kasvamaan järeäksi hiilinieluksi?
Tutkimusten mukaan metsien hakkuiden lisääminen ei hillitse ilmastonmuutosta vaan metsien ja maaperän hiilivarastojen hävittäminen lisää päästöjä juuri nyt kun niitä tulisi vähentää nopeasti. Mitä useammin ja enemmän metsikössä hakataan, sitä pienempää on hiilensidonta. Myös puuston ja maaperän hiilivarastot jäävät pienemmiksi. Käytettäessä jatkuvasti puustoista metsänkäsittelymenetelmää jaksollisen sijaan harvennusten määrää on mahdollista vähentää merkittävästi.