Metsät ovat elävää luontoa, josta me ihmiset olemme täysin riippuvaisia.

Kampanjatiimi

Aloitteen taustalla on joukko Suomen metsäluonnon tilasta syvästi huolestuneita ihmisiä. Lakitekstejä on ollut kirjoittamassa tai kommentoimassa useita professoritasoisia asiantuntijoita. Kampanjan ovat toteuttaneet viestintään erikoistuneet yksityiset henkilöt yhteistyössä aloitetta tukevien luonto- ja ympäristöjärjestöjen viestinnästä vastaavien ihmisten kanssa. Kaikki aloitteen tekijät, sen yhteyshenkilöt ja kampanjasta vastaavat ihmiset ovat itse valinneet, haluavatko olla näkyvästi esillä julkisuudessa aloitteen tiimoilta. Useimmat ovat valinneet anonymiteetin välttääkseen maalittamisen.

Kampanjaa tukevat

  • Luonto-Liitto
  • Natur och Miljö
  • Maan ystävät
  • Kohtuus vaarassa
  • Kohtuusliike
  • Ilmastoisovanhemmat
  • Jälleenrakentajat
  • Meidän metsämme
  • Ei polteta tulevaisuutta
  • Kangasalan luonto ry

Aloitteen suojelija on WWF Suomen perustajajäsen, ministeri Pertti Salolainen.

Aloitteen suojelijan tervehdys

Metsätalous on sopeutettava luonnon rajoihin

Haluamme lähettää päättäjille viestin Suomen luonnon vakavasta tilasta. Suomen metsäpolitiikka on epäonnistunut. Luonto on alistettu metsätalouden tarpeisiin, vaikka metsätalous tulisi alistaa luonnon kantokykyyn. Metsäteollisuus on Suomelle tärkeä, ja sen edellytykset on turvattava.

Luonnon hätätila

Hakkuissa ja muissa metsäluonnon käsittelyissä on edetty niin pitkälle, ettei metsien moninaiskäyttö maassamme enää toteudu. Seurauksena on mm. noin 1000 metsälajin vaara kuolla sukupuuttoon. Puun kysyntään on syntynyt energiakriisin ja puunpolton seurauksena myös uusia ongelmia, joista vakavin on Venäjän puuntuonnin ehtyminen ja sitä kautta syntyneet paineet hakata Suomessa entistäkin enemmän. Luonto on jo alkanut iskeä takaisin. Metsien kasvu on heikentynyt ja hiilinielut ovat kääntyneet miinusmerkkisiksi. Tämä tulee Suomelle kalliiksi, kuka maksaa? Metsien massiivinen käyttö, ylisuuret hakkuut, avohakkuut ja maaperän rajut käsittelymenetelmät ovat johtaneet metsäluonnon monimuotoisuuden hiipumiseen ja hiilivarastojen romahtamiseen. Ihmiset kokevat luontoahdistusta rakkaitten metsiensä ja soittensa menetyksestä. Ei vain metsien vaan myös soiden tuho on järkyttävän laajaa. Noin 80% kansalaisista haluaa lisätä luonnonsuojelua ja vähentää hakkuita, mutta poliittiset puolueet ovat kuuroja näille vaatimuksille.

Mitä meidän pitää tehdä?

Onneksi EU:n taholta on tulossa paineita lisätä metsien ja merien suojelua. Alustavien kaavailujen mukaan 30% maa-alasta tulisi suojella ja siitä 10% olisi tiukasti suojeltua. Suomessa on nyt suojeltu yhteensä noin 6%, mutta Etelä-Suomessa vain alle 3%. Tämä ero johtuu siitä, että Pohjois-Suomessa on suurempia suojeltuja alueita. Suomessa EU:n ehdotuksia tuleekin toteuttaa siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 10% tiukasti suojeltua maa-alaa. On myös pyrkimyksiä saada luonnontuhonta eli ecocide kansainvälisesti rangaistavaksi rikokseksi. Hanke ansaitsee Suomessakin perusteellisen selvityksen. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksin ilmasto-ja biodiversiteettitavoitteisiin, joiden saavuttamatta jättämisestä seuraa iso lasku. Tämä antaa motivaatiota kansallisille ja EU- tason päättäjillemme kääntää myös metsäpolitiikan suuntaa, jotta sitovien sopimusten tavoitteet saavutetaan.

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä monta tärkeää uudistusta. Metsälainsäädännön kokonaisuudistus on tärkein asia, johon Metsien puolesta -kansalaisaloite antaa monta hyvää ja toteuttamiskelpoista, tutkittuun tieteelliseen tietoon perustuvaa käytännön ehdotusta. Nämä uudistukset pitää saada myös Kansalliseen metsästrategiaan ja valtakunnallisiin metsänhoitosuosituksiin. Katse tulee kohdistaa erityisesti julkisyhteisöjen metsiin. Metsähallituksen hallussa olevat luonnonmetsät ja vanhat metsät tulee julistaa hakkuukieltoon ja sen jälkeen suojeluun. Metsähallituksen tuottotavoitteita budjetissa on alennettava vastaamaan em. muutoksia. On huomattava, että kuntien ja seurakuntien omistuksessa olevat arvokkaat vanhat metsät tulee myös suojella. Tässä kunnanvaltuutetut ja seurakuntien päättäjät voivat vaikuttaa tehokkaasti. Metso-ohjelman rahoitus on turvattava, jotta myös yksityismailla voidaan tehostaa suojelua. Samoin soidensuojelua on tehostettava ja virtavesien vapauttamiseen tarvitaan lisää resursseja. Valtion budjetissa on runsaasti ympäristön kannalta haitallisia tukia, jotka voidaan uudelleenohjata luonnonsuojelun rahoittamiseen.

Muutos on mahdollinen, mutta nyt on kiire

Suomen asukkailla ja koko ihmiskunnalla on valtavat haasteet edessä, jotta tulevaisuus olisi meille mahdollinen. Vaikuttaa siltä, että yleinen herääminen luonnon hätätilaan on tapahtumassa. Erittäin ilahduttavaa on, että tutkijat ovat rohkaistuneet julkisiin ulostuloihin ja avanneet tutkimusten tuloksia ongelmien vakavuudesta. Tästä tulee seurata tutkittuun tietoon perustuvia politiikkamuutoksia. Suomen luonnon tila on kriittinen, ja suunnanmuutos on saatava aikaan. Se alkakoon nyt.

Pertti Salolainen
ministeri, WWF Suomen perustajajäsen